MERITALON MUSEO
Salon historiallisen museon Meritalon piha ennallistettiin vuosina 2019-20. Sadan vuoden aikana puutarha oli tyhjentynyt kukkasista. Selvitin puutarhan historiaa vanhojen valokuvien avulla. Niistä paljastui kukoistava puutarha.
Puutarhaan palautettiin hedelmätarha ja kukkamaat. Työtavat ja kasvit valittiin museopuutarhaan sopiviksi. Hedelmäpuiksi hankittiin kotimaisia paikallis-ja maatiaiskantoja. Perennapenkkien ennallistamistyössä käytettiin vanhoista salolaisista puutarhoista saatuja kasvilahjoituksia.
Kuvassa näkyvä päärynäpuu palautettiin lähes entiselle paikalleen. Omanapuuksi istutettiin halikosta lähtöisin oleva Viurilan ananas. Syreeniaidanne istutettiin omajuurisilla, vanhoilla kotimaisilla jalosyreeneillä.
Alla on kuvia eri työvaiheista. Perennapenkki on kuvattu vuoden päästä istutuksesta. Maatiaisperennat lunastivat paikkansa aikailematta!
TERVAPÄÄSKY
Tervapääskyn puutarhan kunnostaminen alkoi keväällä 2012. Työ jatkui puutarhan alkuvaiheiden selvittelyllä arkistomateriaalin perusteella. Tästä voit lukea lisää artikkelista Renvallin puutarhassa.
Puutarhan kunnostusta ja hoitoa on jatkettu vuosittain. Isäntäväki osallistuu hoitotyöhön aktiivisesti. Puutarha on nykyisin omavarainen mullan suhteen, kompostista saadaan takaisin se mitä puutarhaan tarvitaan.
Varjoliljat ovat levinneet ympäri puutarhaa. Niitä on siirretty turvaan käytäviltä ja
nurmikolta.
Tämä puutarha pursuaa vanhoja perennoja ja hyötykasveja. Sadan vuoden aikana kasvit ovat vaeltaneet ympäri pihaa.
Puutarhan rakenteen selkeyttäminen ja palauttaminen näkyväksi sekä villiintyneiden alueiden saattaminen hoidetuiksi olivat tärkeimmät tavoitteet.
Pian kivipengerrykset ja rinnepuutarhan terassit, ruusuistutukset, kivikkopuutarha ja kasviharvinaisuudet tulivat taas näkyviin. Idänunikkoniitty palautettiin kukkimaan, siemenistä kasvatettujen taimien avulla.
Puutarhan kasvien taustoista selvisi montakin mielenkiintoista tarinaa. Yksi niistä kertoi, että huvilan edustalla kasvava, erikoinen, keltalehtinen selja on Suomessa kasvavien kelta- eli kultaterttuseljojen kantaäiti. Sille myönnettiinkin historiallisen puutarhan tunnuskasvin status vuonna 2014.
Tervapääsky eli Niinikankaan perheen kesäkoti on L. Sonckin ystävälleen fil.tri Th. Renvallille suunnittelema huvila vuodelta 1913. Paikka on avoinna yleisölle puutarhakahvilan aukioloaikoina. Lisätietoa aukiolosta löytyy täältä ja puutarhan kasvilista löytyy täältä.
RENVALLIN PUUTARHASSA (2014)
Kuvassa on Torsten Renvall tyttärensä kanssa. Nämä yli 100-vuotiaat juhannusruusut kukoistavat edelleen Tervapääskyn puutarhassa. Kuvan alla on linkki puutarhan syntyvaiheista kertovaan artikkeliin Renvallin puutarhassa. Kuva ja ote Liisa Niinikankaan toimittamasta teoksesta Tervapääskyn siivellä, Thorsten Renvallin ja hänen huvilansa tarina (2014, 2p.)
SAGALUNDIN MUSEO
Sagalundin perustaja Nils Oskar Jansson oli suuri Linnén ihailija. Linnen kesäpaikka toimi esikuvana hänen perustaessaan Sagalundin puutarhaa 1880-luvulla. Puutarhassa vaalitaan Nils Oskarin perintöä ja vanhaa kasvilajistoa. Siellä sijaitsee myös uudempi 1990-luvulla perustettu ruusutarha. Kemiössä sijaitseva Sagalund on Suomen vanhin ulkoilmamuseo.
Sagalundin rosarium on perustettu 1990-luvulla.
Huolehdin Sagalundin puutarhasta 13 kasvukauden ajan (2007-19). Vanhojen pensaiden ja hedelmäpuiden nuorentaminen oli kiireellisin tehtävä. Laadin alueelle hoitosuunnitelman. Myös muun kasvillisuuden elvytys- ja kartoitustyö jatkui.
Vuonna 2014 Sagalundin puutarhan yli 100-vuotiaalle juhannuspionille, myönnettiin historiallisen puutarhan merkkikasvin status. Kahtena kesänä järjestin kursseja vanhan puutarhan hoidosta kiinnostunelle. Vuodesta 2014 lähtien kuvaan tuli myös lasten koulupuutarhatoiminta. Tuolloin syntyivät alakouluikäisten viljelyoppaat Kädet Multaan!
Alla on linkki puutarhan esitteeseen, johon on koottu Nils Oskar Janssonin aikaisia kasveja.
KÄDET MULTAAN! (2016)
Miten aloittaa koulupuutarhatoiminta? Tämä käytännöllinen opas viljelyn aloittamiseen alakouluikäisten kanssa löytyy sekä suomeksi että ruotsiksi. Sagalundin lastenkulttuurikeskuksen oppaat voi ladata edellä olevista linkeistä.
TAALINTEHTAAN RUUKKIMUSEO (2014)
Museopihan koristekasvien inventointi kesällä 2014. Kemiönsaarella sijaitsevan Taalintehtaan Ruukkimuseon pihalla on säilynyt runsaasti alkuperäisiä koristekasveja. Joitakin lajeja oli jäljellä vain yksittäisinä kasveina, mutta rusopäivänliljat olivat levinneet laajaksi kasvustoksi. Ne ovat viihtyneet jo vuosikymmeniä, lähes hoidotta, suotuisalla paikalla aurinkoisessa rinteessä.
TÖLLINMÄKI (2001)
F.E. Sillanpään nuoruudenkoti Töllinmäki elää Sillanpään kirjallisissa kuvauksissa. Tölli seisoo alkuperäisellä paikallaan ympärillään Miina-äidin vuosina 1907–1920 perustama ja vaalima puutarha.
Laadin pihapiirin hoitosuunnitelma (2001) johon kokosin Sillanpään kuvaukset Töllinmäen kasvillisuudesta ja tiedot sen nykytilasta. Tämän jälkeen tein ja ohjasin pihapiirin kunnostamistöitä.
Töllinmäen puutarha on pieni ja arvokas. Se on säilynyt alkuperäisellä paikalla ja myös kasvilajeja löytyi yllättävänkin suuri määrä. Museo on F.E. Sillanpään Seuran hoidossa.
Töllinmäen puutarhan ennallistamisesta voit lukea lisää tästä Museokellon artikkelista.
Töllinmäki kesällä 2001. Töllinmäen hoitosuunnitelma. Ympäristönhoito kansallismaisemassa- hanke.
MYLLYKOLUN HOITOSUUNNITELMA (2003)
F. E Sillanpään syntymäkodin Myllykolun hoitosuunnitelmassa (2003) selvitin Sillanpään lapsuudenkodin maisemaa kirjailijan kuvausten pohjalta. Tuo mennyt maisema herää henkiin suunnitelman sivuilla, vaikka nykytila on riisutumpi.
Kunnostustöissä palautettiin pihapiiriin mm. Sillanpään karttapiirrustuksessa näkyvä hevosenkengän muotoinen istutus. Siihen käytettiin pihapiiristä löytyneitä tikkelperejä eli karviaisia.
Sillanpään piirros lapsuudenkotinsa pihapiiristä. Tämä aarre löytyi F.E. Sillanpään arkistosta työn loppuvaiheessa.
AHLFORSIN ASEPAJA (2003)
Hämeenkyrössä sijaitsevan pienen museon yleissuunnitelma ja puutarhahistoriallinen selvitys. Sekä asepajan työkalut että pihapiiri olivat säilyneet alkuperäisinä. Pihaa ennallistettiin samana syksynä.
KOTIPIHAN KUKKANIITTY (1996)
Kotipihan kukkaniitty on käytännöllinen opas kukkaniityn perustamiseen ja hoitamiseen omalla kotipihalla. Samalla vaalit luonnon monimuotoisuutta. Painos on loppunut. Opasta voi kysyä kirjastoista ja antikvariaateista.
Anna Lassila (1996). Kotipihan kukkaniitty. Maa-ja kotitalousnaisten keskuksen julkaisuja no 161.
MAATIAINEN RY.
Laadin Maatiaisen siemenluetteloita vuosina 2009-13. Maatiainen ry.:n tarkoituksena on säilyttää vanhat viljely-ja koristekasvit.
Vanhojen kotimaisten hyöty- ja koristekasvikantojen ylläpito, vaaliminen ja lisääminen on arvokas teko myös luonnon monimuotoisuuden kannalta. Suomen kasvuolosuhteisiin sopeutuneet kasvikannat ovat kestäviä ja monet niistä säilyvät hengissä vuosia, jopa ilman hoitoa. Maatiaisesta löytyy lisätietoa täältä.
PALTANIEMI LUMO-SELVITYS (2006)
Sain viettää yhden kesän Kajaanin Paltaniemellä, Eino Leinon laulumailla. Laadin kylään LUMO-suunnitelman eli tutkin luonnon monimuotoisuutta tässä perinteisessä kulttuurimaisemassa, jota rakennuspaine ja uudistontit olivat jo kovasti muokanneet. Maatalouden luomat maisemat, kuten laajat avoimet tilat huomataan usein menetetyksi vasta, kun on jo liian myöhäistä.
Tämän Kainuun ympäristökeskuksen raportin: Paltaniemen Maatalousympäristön luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma, Kajaanin Paltaniemi (2006), voi ladata tästä.
KASVITARHURI 